Prosessikonsultaatio
Prosessikonsultaatio
Prosessikonsultaatio on yhteistoiminnallinen tapa saada henkilöstön tiedot, taidot ja ajatukset mukaan toiminnan kehittämiseen. Lähtökohtana on ammatillisesti hyödyllisen tiedon tuottaminen ja käyttöönotto, jatkuvan oppimisen edistäminen sekä osaamisten ja kyvykkyyksien kehittäminen kilpailuedun turvaamiseksi.
Navigen Oy:ssä käytämme strategisen prosessikonsultaation mallia, johon liittyvät vahvasti arvostavan haastattelun (Appreciative Inquiry, AI) ja tuotteistamamme arvostavan coachingin (Appreciative Coaching, AC) metodit. Koska toiminnan muutos ei ole automaattisesti suotuisaan suuntaan tai siihen usein liittyy ennalta-arvaamattomia sivuvaikutuksia, pidämme tärkeänä aloittaa prosessikonsultaation strategisen arkkitehtuurin tarkastelulla ja suunta-analyysilla, joilla avataan mm. organisaation toiminta-ajatusta, (liike)toimintamallia, arvoketjua ja käsitystä kilpailuedun luomisesta. Tätä täydentävät tarpeen mukaan erilaiset sisäisen tilan analyysit (esimerkiksi toiminto- tai talousanalyysit), ympäristöanalyysit (kuten Porterin 5 Forces) ja synteesianalyysit (yleisimpinä SWOT ja SWOT-8). Suurimmassa osassa organisaatioita näitä analyysejä on jo valmiiksi tehty, jolloin tämän vaiheen läpiviemiseen tarvitaan suhteellisen vähän aikaa ja resursseja.
Lähestymistapamme on voimavaroja etsivä. Käsityksemme mukaan muutosta luodaan tehokkaammin keskittymällä siihen mitä halutaan lisää kuin keskittymällä ongelmiin. Sen vuoksi käytämme ratkaisukeskeisiä ja narratiivisia menetelmiä, joilla
- tunnistamme yhdessä asiakkaamme kanssa jo olemassa olevaa parasta osaamista,
- tutkimme niitä tekijöitä, jotka ovat auttaneet ylivertaisen suorituksen syntymiseen, ja
- etsimme keinoja sen kehittämiseen ja siirtämiseen edelleen koko organisaatioon.
Asiakkaan ja konsultin suhde perustuu molemminpuoliseen ammattitaitoon; asiakkaalla on tieto organisaation luonteesta, liiketoiminnasta ja sisäisistä asioista, konsultilla puolestaan on ongelmanratkaisun menetelmätietoa. Organisaation tavoitteet ovat yleensä monimutkaisia ja epätäsmällisesti määriteltyjä ja ne sisältävät monia elementtejä, jotka eivät ole keskenään vertailukelpoisia tai yhteensopivia. Opimme näiden elementtien luonteesta ja keinoista, joilla näiden osalta saavutetaan tuloksia, kokeilemisen ja löytämisen prosessissa, pitkin matkaa. Hyvän vertauskuvan tarjoaa vaikkapa kodin rakentaminen: suunnitelmat elävät koko ajan, huomataan yksityiskohtia, joita hienosäädetään ja muokataan. Ja kun koti on valmis ja sitä ryhdytään kalustamaan, sama ”säätämisen prosessi” jatkuu edelleen: vasta asumisen myötä päädytään tiettyihin funktionaalisiin ratkaisuihin.
Strategisen prosessikonsultaation merkittävin etu on siinä, että se luo tilan ja rakenteen toimintojen pitkäjänteiselle ja tavoitteelliselle kehittämiselle, ja tukee siten kestävän kilpailuedun luomista. Toisen sukupolven SPK:ssa kohteena on enemmänkin ongelmanratkaisukyvyn kehittäminen kuin ongelman ratkaisu. Näin prosessikonsultointi kehittää asiakkaan omia fasilitointi- ja konsultointikykyjä ja siten auttaa kohtaamaan tehokkaammin uusia haasteita ja tilanteita myös konsultaation jälkeen. Samoin tekniikat ja menetelmät ulottuvat laajemmalle kuin pelkästään konsultoinnin kohteena olevaan ilmiöön: esimerkiksi dialogi, joka on prosessikonsultaation keskeinen muoto, on siirrettävissä osaksi organisaation kulttuuria



