• Kirjapinkka-blogi
• 31.05.2010 00:00

Kevään 2010 aikana olen lukenut kolme Robin Sharman kirjaa. Klassikko, joka on käännetty suomeksikin, on tietysti Munkki joka myi Ferrarinsa (Delfiini Kirjat, 2005). Toinen kiinnostava kirja oli The Saint, the Surfer and the CEO (Hay House, 2002, repr. 2009). Uusin on tässä: The Leader Who Had No Title (Free Press, 2010). Sharman tuotemerkki kaikissa näissä kirjoissa on tarinankerronta – sitä kuvaa tässäkin alaotsikko A Modern Fable on Real Success in Business and in Life.

The Leader Who Had No Title koostuu neljästä osasta (täytetarinoineen), siten että jokaista osaa jäsennetään akronyymillä. Blake, hukassa oleva kirjan ”oppilas”, löytää vanhan mentorin Tommyn, joka johdattaa hänet opiskelemaan johtajuutta ilman titteliä. Ensimmäinen osa kertoo Annasta, hotellisiivoojasta, jonka viesti on se, että ollaksesi (itsesi) johtaja et tarvitse titteliä tai asemaa. Jokainen voi johtaa asemastaan riippumatta halutessaan tehdä työnsä mahdollisimman hyvin. Annan käyttämä akronyymi on IMAGE.

I viittaa sanaan innovaatio. Asiakkaat haluavat aina uutta / uudenlaista (lisä)arvoa ja tuoreita esimerkkejä erinomaisuudesta. Ei riitä, että vanhaa hyvää palvelua pakataan uusiin kuoriin. Sen vuoksi on hyvä kysyä itseltään: Mitä voin kehittää edelleen tänään? Kehitys on evolutionaarista, ei revolutionaarista. Pienet oikeat teot kerta toisensa jälkeen luovat suuret tulokset.

M viittaa sanaan mestarillisuus. Yksinkertainen kysymys: Mitä tekisi juuri nyt minun tilanteessani se henkilö, joka on maailman paras tässä asiassa? Jos tarjoilen ruokaa, mitä tekisi maailman paras tarjoilija? Jos johdan kokousta, miten johtaisi maailman paras kokouksen johtaja? Mestarillisuus syntyy, kun käytetään tarpeeksi paljon kohdistettua aikaa asian oppimiseen: fokus liitettynä aikaan tuottaa mestarillisuuden. Artikkelissa The Making of an Expert (HBR, 2007)[1] viitataan tarvittavaan aikaan ja päädytään 10.000 tuntiin – eli 20 tuntia viikossa täsmällisesti kohdistettua harjoittelua, ja mestarillisuus saavutetaan 10 vuodessa.

A viittaa sanaan autenttisuus (tai aitous). Johtajan täytyy uskoa itseensä silloinkin – ja erityisesti silloin – kun kukaan muu ei usko. Tähän tarvitaan aitoutta, kykyä olla mitä on, ulkoisista vaikutteista huolimatta. Sharma määrittelee egon mielenkiintoisesti: ego on se keinotekoinen konstruktio, jonka olemme rakentaneet saadaksemme enemmistön hyväksynnän. Kun yksilö kadottaa kosketuksen todelliseen ytimeensä, sitä nälkäisemmäksi ego käy: miten tähän kytkeytyi-sivät esimerkiksi Bernard Madoff tai Enronin Kenneth Lay ja Jeffrey Skilling? Aidon johtajan mittarina ei ole se, mitä hän itse saa, vaan mitä hän antaa toisille.

G tulee sanasta guts, ”kantti”. Hyvä johtaja tekee enemmän kuin odotetaan tai jopa pidetään järkevänä, uskaltaa ottaa riskejä ja on epärealistisen sitkeä. E tulee sanasta etiikka tai eettisyys.

Toisen tarinan kertojana on hiihdon ammattilainen, entinen sellainen, nimeltään Ty. Hänen viestinsä on, että vaikeat ajat muovaavat suuret johtajat, ja hänen akronyyminsä on SPARK. Ty pohtii mukavuusalueen käsitettä, ja toteaa, että kaikki kehitys edellyttää siirtymistä oman mukavuusalueen ulkopuolelle, pelkojen kohtaamista ja mielen uudelleen ohjelmoimista.

Akronyymin S tulee sanoista Speak With Candor, puhu vilpittömästi, suoraan. Monen organisaation ongelmana on se, ettei uskalleta puhua asioista suoraan, ja niin eletään epärealistisissa odotuksissa ja mielikuvitusmaailmassa, eikä osata kohdata todellisuutta – tai todellisuus iskee päälle yllättäen. Erityisesti vaikeina aikoina ei edes riitä, että asioista tiedotetaan: täytyy ”ylitiedottaa”. Lisäksi tarvitaan ”kasvoaikaa” (face time), ihmisten kohtaamista henkilö-kohtaisesti. Jos jokin asia on tärkeä sellaiselle ihmiselle, joka on tärkeä sinulle, myös tuon asian tulee olla sinulle tärkeä.

P viittaa priorisointiin. Taustalla on yksinkertainen idea: keskity parhaaseen osaamiseesi ja siirrä kaikki mu syrjään. Johtaminen on sitä, että tietää hyvin vähän hyvin monista asioista, mutta aivan valtavan paljon muutamasta asiasta. Priorisointi tarkoittaa myös siirtymistä monimutkaisuudesta yksinkertaisuuteen: päivästä tulee purkaa kaikki sellaiset tehtävät, joiden vaikuttavuus on vähäinen, jotta saataisiin tilaa suuren vaikuttavuuden tehtäville.

A tarkoittaa tässä yhteydessä vastoinkäymisiä (adversity); Adversity Breeds Opportunities. Vanha sananlasku sanoo, että kun on tarpeeksi pimeää, voi nähdä tähdet. Kyse on asenteesta: pystynkö näkemään vastoinkäymisen valepukuisena siunauksena? Ja kun kohtaan vastoinkäymisiä, pysähdynkö vai toiminko? Vastalääke epätoivoon on toiminta – mikä tahansa toiminta, joka vie eteenpäin, jotta uusia mahdollisuuksia voi ilmaantua.

 R muistuttaa reaktiosta ja vastaamisesta (respond). Reaktiivisuus johtaa useimmiten siihen, että johtajasta tulee osa ongelmaa. Vastaaminen on reaktiivisuuden yläpuolelle nousemista.

K on yhtä kuin kiittäminen, kunnian antaminen toisille, aplodit… Ihmiset tarvitsevat kiitosta erityisesti vaikeina aikoina.

Kolmannen tarinan kertoo Jackson Chan, eläkkeelle jäänyt toimitusjohtaja. Hänen mukaansa johtajuuden vaikuttavuuden määrittelee ihmissuhteiden syvyys. Yritystoiminta on pohjimmiltaan pyrkimystä auttaa toisia ihmisiä: mitä enemmän luot arvoa sidosryhmillesi, sitä paremmin yrityksesi menestyy taloudellisestikin. Jacksonin akronyymi on HUMAN.

H tulee sanasta helpfulness, auttavaisuus. Se liittyy tuohon edellä kuvattuun arvonluomiseen.

U tulee sanasta understanding, ymmärtäminen tai ymmärtäväisyys. Tähän kytkeytyy erityisenä taitona kyky kuunnella syvästi.

M syntyy sanasta mingle, liittyä mukaan. On entistäkin tärkeämpää olla kasvokkain asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden, työtovereiden ja muiden sidosryhmien kanssa. On myös tärkeää olla auttavainen ja huolehtiva, koska ihmiset tekevät kauppaa sellaisten kumppaneiden kanssa, joista he pitävät.

A tulee sanasta amuse, viihdytä. Liiketoiminnan ei tarvitse olla pelkkää otsa rypyssä vääntämistä. Ilo lisää tuottavuutta ja kohottaa yrityksen energiatasoa edelleen.

N viittaa sanaan nurture, hoivaa tai vaali. Vertauskuvaksi käy vaikkapa puutarha. Sekin vaatii huolenpitoa pysyäkseen kunnossa ja kehittyäkseen edelleen. Vastaavasti ihmisten kanssa tavoitteena voisi olla se, että jokaisessa kohtaamisessa tapaamasi ihminen lähtee eteenpäin onnellisempana, jollakin tavalla parempana ja sitoutuneempana kuin ennen tapaamistasi.

Viimeinen kertomus kerrotaan Jet Brisleyn, hierojan, suulla. Jetin opetuksen ydin on, että ollaksesi suuri johtaja sinun täytyy ensin olla suuri persoona. Erinomainen organisaatio on joukko ihmisiä, jotka osoittavat henkilökohtaista erinomaisuutta kaikessa mitä tekevät. Suuruus, joka näkyy ulospäin, syntyy sisältä käsin. Sen vuoksi itsensä johtaminen on avainasemassa. Tähän syntyy myös kiinnostava näköala kommentista: ”Kaikki, mitä haluat, on jo sinulla.” Blake, kirjan oppilas väittää vastaan: hän kyllä haluaisi paremman asunnon ja hienomman auton jne… Tähän Jet vastaa, että Blake ei niinkään halua noita asioita tai esineitä, vaan niitä tunteita, joita ne herättävät: tyytyväisyyttä, täyttymystä, kiitollisuutta ja sisäistä rauhaa. Nämä syntyvät, kun ihminen omistautuu ensin työstämään sisäistä maailmaansa – ulkoiset merkit seuraavat, jos niitä ylipäänsä sitten enää haluaa. Näin ollen se, miksi olen tulossa, on paljon tärkeämpää kuin se, mitä omistan.

Jetin kertomuksessa on paljon sellaista, johon kannattaa syventyä lukemalla näitä ajatuksia aina uudelleen ja uudelleen. Tämä on näistä neljästä tarinasta monella tavalla kaikkein syvin – vaikka muutkin kolme ovat syvällisiä, johtamisen ytimeen pureutuvia. Jetin akronyymi on SHINE.

S tulee sanoista see clearly, näe selkeästi. Olemme sokeita sokeille pisteillemme; näemme maailman sellaisena kuin me itse olemme, emme sellaisena kuin se on. Johtajuus on korkea-tasoisen itsetietoisuuden kehittämistä ja oman ajattelun täsmällisyyden ja oikeellisuuden tarkistamista säännöllisesti. Me emme myöskään koskaan käyttäydy tavalla, joka olisi ristiriidassa sen kuvan kanssa, joka meillä on itsestämme.

H tulee sanoista health is wealth, terveys on rikkautta, ja se korostaa itsestään huolehtimisen merkitystä.

I liittyy inspiraatioon. Joka päivä tulisi tehdä jotakin, joka innostaa, koska työ kuluttaa. Inspiraation lähteitä on tietysti lukemattomia, musiikista luontoon, kirjoista keskusteluihin.

N viittaa sanoihin neglect not your family, älä laiminlyö perhettäsi – tai laajemmin ottaen muita-kaan henkilökohtaisia ihmissuhteitasi.

E puolestaan tulee sanoista elevate your lifestyle. Tee joka päivä jotakin, joka kohottaa elämän-tapaasi. Elämäntapa tai -tyyli ei ole (pelkästään) ulkoisten seikkojen varassa – se on paljon enemmän sisäisen maailmamme varaan rakentuva. Miten voimme joka päivä kehittää tuota sisäistä maailmaamme tästä näkökulmasta?

IMAGE (mielikuva), SPARK (kipinä), HUMAN (ihminen) ja SHINE (loisto) toimivat nopeasti muisti-sääntöinä, mutta tarinoiden kokonaisuuden sisältö on paljon näitä akronyymejä syvempi, eikä varmasti aukea pelkästään tällä referaatilla, vaan vaatii kirjan lukemista kokonaan – mielellään monta kertaa. Mutta jos tämä herätti mielenkiintosi, yksi tavoite on saavutettu.