• Kirjapinkka-blogi
• 20.12.2009 00:00

Schein, E.H. (2009) YRITYSKULTTUURI - selviytymisopas: tietoa ja luuloja kulttuurimuutoksesta (Laatukeskus, Helsinki)

The Corporate Culture Survival Guide on julkaistu vuonna 1999, ja sen  ensimmäinen suomennos tuli vuonna 2001, uusintapainos vuonna 2009. Edgar H. Schein on organisaatiopsykologian alan perustaja, joka on laajan kansainvälisen tutkijauransa ohella konsultoinut lukuisia organisaatioita ympäri maailmaa kulttuurista, organisaation kehittämisestä ja urakehityksestä. Hän tarkastelee kulttuurimuutoksia niin tiedon kuin luulojenkin näkökulmista.

Konsultin perustehtävä on auttaa asiakkaitaan selventämään ja täsmentämään tilanteitaan niin, että he pystyvät aikaisempaa paremmin käsittelemään ongelmiaan. Kulttuurit ovat vuorovaikutuksessa olevien elementtien malleja. Mikäli meillä ei ole mallien tulkitsemiskeinoa, emme ehkä ymmärrä kulttuureja ollenkaan.

Organisaatioille konsultoinnin hyöty voisi löytyä siitä. että piilossa oleva kulttuurinen aines voi avautua ulkopuolisen tarkastelijan esittämien ihmettelyjen kautta. Perinteinen tutkija taas ei pysty motivoimaan organisaation jäseniä paljastamaan sitä, minkä kätkemisen he käyttävät paljon energiaa – ja joka usein piilossa heiltä itseltäänkin.

Kulttuuri on ryhmän omaisuutta – kaikkialla, missä ryhmällä on riittävästi yhteisiä kokemuksia, kulttuuri alkaa muodostua. Organisaation elinkelpoisuuden kannalta kulttuurin merkitys on siinä, että kulttuuriset elementit määrittävät strategiaa, päämääriä ja toimintatapoja.

Jo 1980 –luvulla Schein kuvasi kulttuurin tasoja artefakteilla, ilmaistuilla arvoilla ja pohjimmaisilla perusoletuksilla.

Artefaktit ovat näkyvää osaa: sen tasolla kulttuuri on hyvin selvä ja sillä on välitön emotionaalinen vaikutus. Miten koet vaikkapa yrityksen arkkitehtuurin ja sisustuksen, miten ihmiset käyttäytyvät sinua ja toisiaan kohtaan jne… Mutta ainoa, mitä tästä tiedät, on tämä ulospäin näkyvä. Et oikeastaan tiedä, mitä tämä kaikki merkitsee.

Ilmaistujen arvojen tasolla kerrotaan, miksi asioita tehdään.

Kulttuurin ytimessä ovat yhteiset perusoletukset, ja tämä on mielestäni Scheinin kirjan kiinnostavinta osaa. Yhdessä opituista arvoista, oletuksista ja uskomuksista tulee yhteisiä ja itsestään selviä menestymisen kautta. Ne ovat yhteisen oppimisprosessin tulosta, joka on luotu, kun organisaatio on menestynyt. Sen vuoksi niiden täytyy olla ”oikein”.

Tämä on minusta varsin mielenkiintoista. Organisaatiotasolla Schein herättää saman kysymyksen, jota kysyn paljon yksilöohjauksessakin: onko tämä (oletus) (vielä) totta? Johtajana kasvamisen yhtenä kulmakivenä näen kyvyn reflektioon sen suhteen, millaiset mallit ovat aikaisemmin auttaneet johtajaa menestymään, ja vieläkö ne toimivat samalla tavalla? Tai onko niistä kenties tullut tehottomia tai jopa menestystä estäviä?

Jos tuo kulttuurin syntyminen menestyksen tuloksena on ensimmäinen oivallus, toinen kiinnostava tarkastelun kohde on transformatiivinen muutos. Kun ihminen on sellaisen muutoksen kohteena, jossa tarvitaan sekä poisoppimista että uudelleenoppimista, hän varmasti vastustaa muutosta suojellakseen asemaansa, identiteettiänsä ja jäsenyyttään ryhmässä. Vastarinta perustuu siis oppimisahdistukseen. Schein näkee tässä kaksi huomioon otettavaa seikkaa. Ensinnäkin syyllisyyden tai eloonjäämisahdistuksen täytyy ylittää oppimisahdistus. Toiseksi on mielekkäämpää vähentää oppimisahdistusta kuin lisätä eloonjäämisahdistusta. Näin ollen psykologisen turvallisuuden luominen on ensiarvoisen tärkeää muutosjohtajalle. Tähän Schein antaa useita työkaluja, mm. positiivisen vision, koulutuksen, osallistamisen, harjoitukset ja roolimallit sekä rakenteet.

Sitä, mitä organisaatiotasolla kutsutaan transformatiiviseksi muutokseksi, voisi yksilön tasolla kutsua kognitiiviseksi uudelleenmäärittelyksi. Johtajan, jonka täytyy operoida molemmilla tasoilla – sekä yksilön että organisaation – tulisi hallita myös kulttuurin ja kognition yhteys.

Scheinin teos on erinomaista pohdiskelua – joihan siitäkin syystä, että jokaiseen lukuun liittyy runsaasti ”kuinka sinun organisaatiossasi” –muotoisia kysymyksiä. Teksti on helppolukuista ja esimerkkien värittämää, joten sitä on jopa mukava lukea!